Reissu on ollut tähän mennessä jo uskomattoman hieno. On tullut nähtyä monia paikkoja ja tehtyä paljon kolmessa viikossa. Suosikkini maista taitaa edelleen olla Laos, josta mieleen jäivät uskomattoman kauniit vesiputoukset ja vielä suhteellisen koskematon kulttuuri, sillä Thaimaaseen ja Kambodzaan verrattuna Laosissa on huomattavasti vähemmän turisteja. Lempipaikkani Laosista on ehdottomasti 4000 islands, joka on varsinainen rentoilu-paratiisi. Päivät sujuu huomaamatta Mekong-joessa uiden ja riippumatossa maaten. 4000 islandilla näin myös kaikkein kauneimmat auringonlaskut tähän mennessä. Muuten Laosissa tuli myös katsastettua temppeleitä ja ajeltua sekä skootterilla (tai no istuttua kyydissä) ja polkupyörällä kiertelemässä lähimaastoja.
4000 islandilta matka jatkui sitten Kambodzaan ja Siem Reapiin. Siem Reapissa sijaitsee vaikuttavat Angor Wat-temppelit, jotka on ehdottomasti näkemisen arvoisia, kuin Aasian omat pyramidit. Ostimme temppeleille 3 päivän pääsylipun, joka aluksi tuntui paljolta, mutta jälkikäteen ajateltuna se ei ollut lainkaan liioittelua. Siem Reap oli muutenkin kaupunkina oikein viihtyisä paikka ja siellä kuluikin aikaa suunnittelun parin päivän sijasta viisi. Temppeleiden lisäksi kävimme vaihtariystäväni kanssa luovuttamassa verta paikallisessa lastensairaalassa, kuuntelemassa konserttia ja dokumenttielokuvaa ja kiersimme paikallisilla markkinoilla. Siem Reapissa tapasin myös eniten suomalaisia, mitä olen tähän mennessä reissaillessa tavannut; sattumalta samassa baarissa oli kolme muutakin suomalaista! Muutenkin Siem Reapissa tapasin oikein loistavaa reppureissaaja-porukkaa ja lopulta meitä oli kolme ewhalaista sekä pari saksalaista ja yksi ranskalainen, jotka vietimme aikaa yhdessä.
Vietimme myös Siem Reapissa yhden hauskan illan paikallisten kanssa, mikä oli varsin mielenkiintoinen kokemus. Mielenkiintoisista kokemuksista puheenolleen jostain syystä matkustaminen täällä Kaakkois-Aasiassa on kohtalaisen mielenkiintoista. Ensin yöjuna täysin paikallisten kesken Bangkokista Vietnamiin oli jo erikoinen kokemus, minkä lisäksi pitkät yö- ja päiväbussit on sellaisia, joissa pääsee kyllä näkemään myös paikallisten matkustusmeininkiä. Mikä on mielestäni juuri kiinnostavinta!
Tällä hetkellä odottelen siis lentoa Ho Chi Min Cityn lentokentällä, jossa seuranani istuu bussissani sattumalta tapaama korealainen tyttö, kiva sattuma! Matka jatkuu siis Indonesiaan huomenissa ja tarkemmin sanottuna Sulawesin saarelle, jossa minua odottelee suomalainen ystäväni Tom. Loistava matkaseura saa siis edelleen jatkoa. Tässä vielä loppuun hieman lisäkuvia reissuilta, enjoy!
