maanantai 2. heinäkuuta 2012

Suomeen paluun fiiliksiä

Heipähei,

Nyt on siis tullut oltua tasan kaksi viikkoa Suomessa ja aika täälläkin tuntuu lentävän. Kun saavuin Suomeen, oli olo todella epätodellinen. Tuntui, että missään ei ole ihmisiä ja koko Suomi tuntui pelkältä yhdeltä suurelta metsältä (kun tottuu miljoonakupungin maisemaan, on Suomi oikeastikin juuri metsää suurimmalta osin). Vaikka ensimmäinen paluufiilis oli pieni ihmetys, meni se pian ohi kun saapui tuttuihin maisemiin Jyväskylään. Ensimmäisten päivien aikana siis vain pyörähdin nopeasti Jyväskylässä hoitamassa parin käytännön juttua pois alata ja moikkaamassa pikaisesti muutamaa ystävääni. Muuten pari viikkoa meni juhannuksen vietossa Raumalla. Juhannus saaristossa oli varsin mainio, vaikka kelit ei ehkä olleetkaan parhaimman ja onnistuin vilustuttamaan itseni heti telttaillessa. Loppujuhannus menikin sitten kiltisti sisällä lautapelejä pelatessa ;)

Suomeen palatessa ei oikeastaan ole tullut suurempaa kulttuurishokkia, sillä mikäpä täällä Suomessa muuttuisi. Kaikki tuntuu enemmän tai vähemmän rullaavan samalla painollaan, ja harvemmin muiden elämässä mitään järisyttävää on tapahtunut. Fiilis onkin hassu, kun tuntuu kuin elämä Suomessa olisi ollut pause-nappulalla vuoden ajan ja nyt vain jatkaisin siitä pisteestä missä olin kun lähdin, ainakin melkein. Lisäksi paluushokkia tasoittaa ihanat ystävät ja perhe, joita on kiva nähdä pitkästä aikaa. Oikeastaan kesällä palaaminen taitaa olla paras mahdollinen ajankohta, sillä itse aion viettää kesän aika rennosti opiskellen ja rauhassa arkeen palautuen. Mikäs sen parempaa tapaa palautua Suomeen kuin ottaa tenttikirja kainaloon ja suunnata mökkeilemään.

Ainut asia, mikä on Suomessa ärsyttänyt huomattavasti tähän mennessä on sää. Elättelin mielessäni jotain ruusuista kuvitelmaa Suomen kauniista ja lämpimistä kesäpäivistä, mutta tähän mennessä on lähinnä ollut kylmää ja sateista. Lämpötilan pudotus Korean tasaisesta +30 asteen kuumuudesta tänne Suomen +15 asteeseen tuntuu kyllä hieman tylyltä. Noh, toivotaan että loppukesä olisi edes hieman parempi säätiloiltaan. Vaikka säät ei ole suosineet, on kesäinen Suomi silti hieman ystävällisempi paikka palata kuin talven harmaus. Suurempaa pudotusta todellisuuteen ei siis ole tullut, vaikka toki ikävöin monia asioita ja ihmisiä Koreasta, on fiilis nyt vahva että Suomessa on pitkästä aikaa ihan kiva olla. Tietyt asiat toimivat täällä kuitenkin niin hyvin ja saan pitkästä aikaa syödä taas ruisleipää ja lakritsijäätelöä <3

Loppuun vielä kuvia juhannuksenviettopaikastani Raumalta :)








torstai 14. kesäkuuta 2012

Time to say goodbye

Voi apua! Tähän sitä on tultu, vietän nyt kolmanneksi viimeistä päivää Koreassa. Tää vaihtovuosi on mennyt ihan uskomattoman nopeasti, musta tuntuu että vasta oli helmikuun loppu kun tulin takaisin Koreaan reissailujen jälkeen ja nyt onkin jo yhtäkkiä kesäkuun puoliväli.

Sain jo viime viikon alussa valmiiksi final paperini ja eilen oli viimeinen final exam, joten on ollut aikaa ottaa rennosti nää vikat viikot ja hoitaa kaikessa rauhassa pakkaaminen ja tuliaisshoppailut sekä yrittää nähdä kaikkia ystäviä tasapuolisesti vikaa kertaa. Viime viikonloppuna tein myös kolmannen ja viimeisen templestayn Jeondeungsan temppelissä yhdessä saksalaisen Moritzin kanssa ja tuntuu, että templestay oli juuri sitä mitä tarvitsin final paper-urakan jälkeen, parin päivän hengähdystauko keskellä luontoa meditoiden teki todella hyvää. Templestay on kyllä ollut parhaimpia kokemuksia täällä Koreassa, voin lämpimästi suositella sitä kaikille, jotka koskaan aikovat tulla käymään Koreassa.

Tämä viikko onkin mennyt sitten vaan lähinnä kavereiden kanssa hengaillessa, tohon eiliseen vikaan final examiin lukiessa ja pakkaillessa. Tänään lähetin Suomeen pienen pahvilaatikollisen tavaroita, neljän kilon lähettäminen maksoi hieman alle viisitoista euroa laivateitse (tosin paketin saaminen Suomeen kestää useita kuukausia). Muuten pitää yrittää mahduttaa kaikki loput tavarat yhteen matkalaukkuun, mikä tulee olemaan hieman haasteellista... Onneksi on vielä muutama päivä aikaa survoa tavaroita!

Mutta niin, kuten otsikkokin kertoo, on nyt viimeisenä viikonloppuna jäähyväisten aika. Kun jätin Korean joulukuussa reissailun takia, oli fiilis ihan eri koska tiesin että tulen pian takaisin. Nyt tunnelma on paljon surullisempi ja haikeampi; olen kotiutunut Koreaan niin mainiosti, saanut niin paljon uusia ystäviä ja ihastunut niin moniin paikkoihin, että lähteminen on todella vaikeaa, sillä en tiedä koska tulen takaisin tänne uudestaan. Luulen, että siihen menee vuosia, sillä reissusuunnitelmia on vain liikaa ja seuraavaksi on aika uusille seikkailuille.

Tänään hyvästelin ihanan buddyni, mikä oli tosi surullista. Illalla hyvästit jatkuu monille ystävilleni vikan illallisen merkeissä ja koko viikonloppu tuntuu olevan täynnä hyvästelyjä ja viimeisiä lounaita tms. Voi tulla sitten maanantaina aika ankea lentomatka kun miettii koko tätä vuotta ja kaikkea tapahtunutta ja kun tajuaa, että nyt tämä todella on ohi. Odotan kauhulla sitä tunnetta (vielä sitä ei ole tullut, sillä olen vain yrittänyt pitää itseni mahdollisimman kiireisenä, etten alkaisi murehtimaan paluuta liikaa). Nyt on kuitenkin aika nauttia viimeisistä päivistä täällä ja paluushokkia kerkeää sitten murehtia Suomessakin. Seuraavan kerran varmaan päivittelen blogia sitten Suomesta, että millaiset fiilikset kotiinpaluun jälkeen on. Loppuun vielä kuvia templestaysta sekä viime päivien ajoilta muutenkin, enjoy :)

Meditaation harjoittelua

Templestay-ryhmä

Herättiin klo 4 aamulla meditoimaan

Teatime

Valmistujaisseremoniassa buddyni Hayoonin kanssa

Cafe Benessä syömässä Bingsua meksikolaisen Paulinan, saksalaisen Andren ja Eliisan kanssa

Illallisella korealaisen ystäväni ja ex-kämppikseni kanssa

Lounaalla ihanan Sung Jinin kanssa vietnamilaisessa ravintolassa


keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Vaihtovuosi avartaa

Viimeisiä päiviä toukokuusta viedään ja Suomeen paluu lähenee kovaa vauhtia. Onneksi tekemistä riittää, niin ei tarvitse liikaa murehtia Suomeen paluuta. Välillä mieleen kuitenkiin hiipii kysymys; miten tästä eteenpäin? Onneksi kävin joululomalla jo Suomessa ja huomasin että juuri mikään ei ollut muuttunut; perhe ja ystävät ovat edelleen siellä ja mitään mullistavaa ei poissaoloni aikana ole tapahtunut. Mutta se ulkoisista tekijöistä, suurin muutos on varmasti tapahtunut itsessäni tämän kuluneen lukuvuoden aikana.

Ehdottomasti vaihtoon lähtö on paras kokemus, jonka olen tähän mennessä elänyt. On edes vaikea verrata fiiliksiä vuoden takaiseen, näkemystä ja kokemusta on tullut liikaa, jotta sitä voisi edes sanoin kuvailla. Vuosi sitten en ollut koskaan käynyt edes Aasiassa, nyt on tullut käytyä seitsemässä Aasian maassa. Vuosi sitten en osannut syödä syömäpuikoilla, nyt syöminen haarukalla ja veitsellä tuntuu vieraalta. Vuosi sitten ystäväni koostuivat  vain suomalaisista, nyt minulla on ystäviä ympäri maailmaa. Vuosi sitten olin valmistunut kandiksi ja podin identiteettikriisiä opintojeni suhteen, nyt palaan Suomeen huomattavasti motivoituneempana ja toivottavasti pian maisterin paperit kourassa hienojen opintokokemusten jälkeen. Vuosi sitten koin olevani hukassa enemmän tai vähemmän tulevaisuuteni suhteen, mutta nyt palaan luottavaisempana, itsenäisempänä ja viisaampana Suomeen. Osaan paljon paremmin ottaa perspektiiviä moniin asioihin - ja osaan myös arvostaa monia itsestäänselvyyksinä pitämiäni asioita huomattavasti enemmän.

Olen toki oppinut lukemattoman määrän asioita Koreasta, kuten vähän kieltä, jonkin verran historiaa ja politiikkaa ja paljon korealaisesta kulttuurista. Silti koen, että arvokkaimmat muutokset vaihtovuoden aikana ovat tapahtuneet pääni sisällä. Fiilistä on vaikea kuvailla, mutta se on jotain, minkä varmaan käsittää varmaan paremmin jo Suomeen palattua. Kaiken kaikkiaan vaihtovuoteeni on mahtunut tuhansia uusia kokemuksia, satoja uusia tuttavuuksia ja kymmeniä uusia ystäviä. Olen kiitollinen jokaisesta täällä viettämistäni hetkestä ja erityisesti kaikista ihanista ihmisitä, joita olen matkani varrella tavannut. "Matkailu avartaa" on siis klisee hyvästä syystä ;)

Tässä vielä loppuun hieman kuvia viime viikonlopun reissustamme Soulin lähistöllä sijaitsevaan suureen huvipuistoon, Everlandiin. Teimme reissun kahden itävaltalaisen, kahden saksalaisen ja yhden japanilaisen vaihtarin kanssa. Jos tulevat vaihtarit lukevat tätä, voin lämpimästi suositella Everlandia, se on kaiken rahan arvoinen! Everlandia lukuunottamatta aika onkin mennyt lähinnä final papereita kirjoittaessa ja muuten vaan hengaillessa, joten enempää reissupäivityksiä ei ole tarjolla, mutta nauttikaa näistä kuvista!












lauantai 19. toukokuuta 2012

Plussia ja miinuksia

Pian tulee vuosi vaihtarina täyteen, joten ajattelin kirjoitella blogin plussista ja miinuksista täällä Etelä-Koreassa:

+Ystävälliset ja avuliaat ihmiset, ulkomaalaisena on todella helppoa olla Koreassa
+Erittäin toimiva ja halpa julkinen liikenne (erityisesti metro on paras jota olen koskaan käyttänyt)
+Soul on pääkaupunkina erittäin moderni ja monipuolinen, nähtävää riittää koko elämän ajaksi
+Kulttuuri on kiehtova sekoitus vanhaa ja uutta
+Soulin lukemattomat ravintolat, joissa rahoilleen yleensä saa todellakin vastinetta
+Soulin lukemattomat kahvilat, jotka on niin viihtyisiä, että niihin voisi helposti jäädä asumaan
+Korealainen ruoka <3
+Korean luonto on yllättävän kaunis ja tekemistä riittää adrenaliinipupuille benji-hypyistä koskenlaskuun
+Hintataso on kehittyneeksi kaupungiksi vielä melko kohtuullinen
+Langaton netti löytyy melkeinpä kaikkialta
+Englannilla tulee toimeen mainiosti
+Yliopiston kurssitarjonta on laaja ja monipuolinen
+Paljon hyviä professoreita
+Kampusalueisiin panostetaan paljon enemmän kuin Suomessa, viihtyvyys on ihan toista luokkaa
+Isoksi kaupungiksi Soul on todella siisti
+Soulista pääsee metrolla mihin vain, variaatiota löytyy lentokentästä vaeltamispaikkoihin
+Soul on turvallisin kaupunki, jossa olen koskaan ollut
+Hongdaen kaupunkialue, josta löytyy paljon ihania boheemeja pikkukauppoja, kahviloita, katutaidetta jne
+Jejun saari on erittäin hieno lomakohde
+Kun alkaa pää hajoamaan kiireiseen kaupunkielämään, aina löytyy kulman takaa rentouttavia kylpylöitä tai jos haluaa pidemmän breikin, netistä voi helposti varata itselleen vaikka viikonlopuksi templestayn buddhalaisessa temppelissä
+Korealaiset myös taitavat hauskanpidon ja baareja löytyy joka lähtöön, klubbailun ystäville ei varmasti tule tylsää Koreassa

-Hullu opiskelukulttuuri, nuorten korkeat itsemurha-tilastot ei paljon ihmetytä kun seuraa vierestä monien korealaisten kavereideni opiskelutahtia
-Yliopisto-opiskelijoita kohdellaan joskus kuin lukiolaisia, tunneilla pitää aina olla läsnä eikä akateemisesta vapaudesta ole tietoakaan
-Ihmiset matelevat kävellessään joka paikassa ja ahtaat kadut ovat tukkoisia sen takia(niin ärsyttävää varsinkin jos sinulla on kiire jonnekkin)
- Hedelmät ja vihannekset on suhteessa muihin ruokiin tosi kalliita
- Soulissa voisi olla enemmän puistoja ja viheralueita
- Hyvät urheilupaikat voivat olla yllättävänkin kaukana, esim. lenkkipolkuja ei löydy ainakaan meidän kampuksen lähistöltä
- Korean kieli on kieltämättä haastava (mutta kyllä senkin pystyy oppimaan)
- KAIKKI on yksittäispakattua, esim. pakettien sisällä monesti tuotteet on pakattu vielä uudestaan omiin pusseihinsa, mitä luonnon tuhlausta! :(
-Vielä yllättävänkin konservatiivinen ja patriarkaalinen yhteiskunta, jossa naisten tasa-arvo on vielä vaiheessa
-Korea on kauneusleikkausten luvattu maa (itse en pahemmin kyseisestä toiminnasta perusta)
-Teknologisoituminen menee joskus hieman överiksi, ihmiset välillä tuntuvat kommunikoivan enemmän netin välityksellä kuin kasvotusten


maanantai 7. toukokuuta 2012

Kesä on täällä!

Kuten otsikkokin kertoo, kesä on vihdoin saapunut Koreaan ja on tätä odotettukin!

Mid-termit on nyt siis ohi ja ne meni ihan kiitettävästi. Nyt on ollut hieman vapaa-aikaa sitten enemmän ja on ollut aikaa rentoutua ja vähän reissailla. Graduate-tason kursseilla on pääasiallisesti viikko vapaata yleensä mid-termien jälkeen, joten itsellänikin oli taukoa luennoista yhtä lukuunottamatta. Mid-termien jälkeen reilu viikko sitten olimme kolmen päivän reissulla Seoraksanin kansallispuistossa sekä sen lähellä olevassa Sokchon kaupungissa. Viikonloppu sujui mukavasti vaeltaen, seafoodia syöden ja hot spring-kylpylässä kelluen. Teki oikein hyvää rentoutua koerupeaman jälkeen ja päästä Soulin hulinasta vähän luonnon keskelle. Seoraksan on siis Korean kolmanneksi korkein vuori ja sitä ympäröivää kansallispuisto on suosituin vaelluskohde korealaisten keskuudessa. Maisemat ovatkin melko hulppeat ja keväiset cherry blossomit vielä kukoistivat meidän reissullamme, joten ei ollut maisemissa valittamista!

Viime viikko, grad-opiskelijoiden lomaviikko, sujui vähän kaksijakoisissa tunnelmissa. Ensin olin mahataudissa muutaman päivän mutta viikonloppuna olo oli jo parempi ja käytiin vaihtariporukalla vaeltamassa Bukhansanilla (kansallispuisto Soulin läheisyydessä), yhtenä päivänä käytiin kattomassa futismatsia ja eilen tuli tehtyä päiväreissu Incheonin biitseille. Incheonista (kyllä, sama mesta missä lentokenttä sijaitsee) löytyy yllättävänkin hyviä biitsejä, joissa on kiva lekoitella merituulen puhallellessa. Lentokoneiden melu ei häiritse ollenkaan, sillä jostain syystä äänet eivät yletä rannoille asti. Korealaisesta biitsikulttuurista muuten sen verran, että täällä ei bikineitä tunneta.  Ihmiset eivät siis mene rannoille koskaan uimapuku päällä, vaan heillä on päällä normaalit vaatteet. Korealaiset ovat erittäin hysteerisiä muutenkin auringon suhteen, ruskettumista vältetään kaikin keinoin ja kesällä sateenvarjoja kannetaan mukana ei sateen varalta vaan auringonpaahteelta suojautuen. Biitsipäivä tarkoittaa yleensä piknikiä rannalla, eikä länsimaalaista auringonpalvontaa näe rannoilla muutakuin länkkäreiden harjoittamana.

Lääkäreistä muuten sen verran, että kahden lukukauden kokemuksen jälkeen täällä on tullut muutaman kerran käytyä jo health centerissä itse ja lisäksi kavereilta kuulee paljon kokemuksia. Ewhan yliopiston oma health center on ihan asiallinen paikka, vaikka siellä ei juurikaan mitään operointeja suoriteta vaan enemmänkin pikaisia tarkastuksia ja lääkkeitä flunssaan tms. voi saada. Vakavammat tapaukset ohjataan sitten isompiin sairaaloihin. Yliopiston lääkärillä käyminen on kuitenkin ilmaista ja lääkkeetkin on ilmaisia, mikä on sinänsä ihan plussaa. Aina ei voi tosin olla täysin vakuuttunut siitä, kannattaako lääkkeitä syödä, sillä lähes poikkeuksetta saat vaivaan kuin vaivaan antibiootit "ihan vaan kaiken varalta". Burana-mentaliteetti vaihtuu täällä siis antibiootti-mentaliteettiin. Kun saat käteesi pussin, missä on neljää eri muotoista ja väristä pilleriä, ja diagnoosi kuuluu että "kokeillaan auttaako nämä", niin voit ehkä kyseenalaistaa hieman diagnoosien pätevyyttä. Onneksi itselläni on kuitenkin mennyt kaikki hyvin eikä pieniä vaivoja lukuunottamatta mitään suurempaa ole tullut, ettei ole tarvinnut koskaan käydä health centeriä pidemmällä. Ihan positiivisa kokemuksia itsellä on ollut siis korealaisesta terveydenhuollosta.

Tässä vielä loppuun kuvia Seoraksanin kansallispuistosta sekä viikonlopun reissuilta Bukhansanille sekä biitsireissulta Incheoniin. Enjoy ja hyvää kesänalkua Suomeenkin! Täällä on ollut jo about kaks viikkoa +25, Suomessa ei kuulemma vielä ihan niin lämmin taida olla ;)

Seoraksan, kuvaa hotellin ikkunasta

Cherry Blossoms @ Seoraksan

Ulsan Bawi -hike sveitsiläisen Annan kanssa



Sokchon kaupungista matkaseuruettamme

Bukhansan-hike

Bukhansan-hike varsin kansainvälisellä porukalla; saksalainen poika, japanilainen tyttö, kanadalainen tyttö, minä suomalaisena ja itävaltalainen poika

Yksi Incheonin kauniista rannoista

Biitsillä sveitsiläisen Lean kanssa


keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Korean Kulttuurista

Huh, melkein on jo tääkin lukukausi puolivälissä. Aika menee hurjan nopeasti! Tekemistä on niin paljon koko ajan, ettei ajan kulumista ehdi juurikaan ajatella. Varsinkin tällä lukukaudella kurssit on vienyt niin paljon aikaa, ettei oo kauheesti tarvinnu haaveilla, et olispa enemmän tekemistä.

Mitä on tullut tähän mennessä opittua? Oppiminen on siitä hankalaa, ettei sitä pysty juurikaan mittaamaan tai määrittelemään kovin tarkasti. Itsellä on ehkä tullut eniten muutosta tämän vaihtovuoden aikana omiin asenteisiin. Ennen Koreaan tuloa en juurikaan tiennyt mitään Aasiasta, mitä nyt perustietoja maista, kielistä ja kulttuureista, mutta käytännön kosketusta ei Aasiaan ollut. Nyt osaan puhua muutaman sanan aasialaista kieltä, olen käynyt seitsemässä Aasian maassa ja  oppinut paljon asioita paitsi kirjoista, vielä enemmän käytännön elämästä.

Olen ehdottomasti rakastunut Koreaan ja Aasiaan yleisemminkin. Asioita, joista pidän Koreassa kulttuurin osalta on ihmisten avuliaisuus ja ystävällisyys sekä yhteisöllisyys. Vaikka kaikki eivät englantia osaisikaan, he tekevät kaikkensa auttaakseen sinua. Ulkomaalaisille ollaan yleisesti ottaen erittäin ystävällisiä (kunhan et ole Yhdysvalloista, heitä kohtaan riittää antipatioita) ja palvelukulttuuri on aivan omaa luokkaansa. Ulkomaalaisia Koreassa ei muuten hirveästi ole, ainakin omasta kokemuksesta n. 95% ulkomaalaisista täällä on joko opiskelijoita tai englannin kielen opettajia (ainakin nuorista ulkomaalaisista). Mutta tämä on vain positiivista, kun pahimmat turistirysäkohteet puuttuvat kokonaan maasta.

Yhteisöllisyys näkyy Koreassa mm. siinä, että täällä on tapana jakaa kaikki. Ravintolassa kun tilataan ruoka-annokset, tuovat tarjoilijat pöytään yleensä annoksen kerrallaan, sillä tarkoitus on jakaa tilatut annokset yhdessä. Tämä tapa ulottuu ruokaan ravintoloiden ulkopuolellekin, jos korealaisella kaverillani on jotain syötävää, hän 100% varmasti tarjoaa sitä minullekkin, sillä tarjoamatta jättäminen olisi epäkohteliasta. Nämä ovat minusta aivan ihania tapoja, mitä tulee ikävä varmasti Suomessakin. Muutenkin yhteisöllisyys näkyy vahvana yhteishenkenä yliopistojen oppintunneilla, pienet luokkakoot ja lukuisat ryhmätyöt takaavat erittäin vuorovaikutuksellisen ympäristön oppimiselle, ja jokainen kurssi on oma pieni yhteen hioutunut ryhmänsä.

Näiden arvojen lisäksi Korea on vielä melko konservatiivinen maa  ja vanhat arvot ovat edelleen vahvoja, vaikka nuorison keskuudessa asenteet ovatkin muuttumassa. Vanhoja ihmisiä kunnoitetaan todella paljon, ja tämä näkyy aidosti jokapäiväisessä elämässä. Korean kielessäkin on oma kunnoittava muotonsa verbeille yms., kun puhutellaan vanhempia ihmisiä. Vanhemmille ihmisille on omat paikkansa julkisissa kulkuneuvoissa ja nuoremmay auttavat aina vanhempia ihmisiä tilanteesta riippuen. Vanhuksetkin usein asuvat perheen parissa tai hyvin lähellä heitä ja isovanhemmat ovat yleensä iso osa arkipäivästä elämää.

Uskonnolliset perinteet näkyvät mm. konfutselaisuuden jatkumisena monissa käytännöissä, sillä korealaisilla on edelleen tarve määritellä hierarkia suhteet ihmisten välille, sillä vanhemman kunnoittaminen on tärkeää, ja täten on tärkeää tietää henkilöiden ikä ja esim. koulutustausta, jotta osataan käyttäytyä oikein. Yleensä ikä on ensimmäisiä kysymyksiä puhuttaessa tuntemattoman henkilön kanssa. Myös kasvojen säilyttämisen kultturi näkyy edelleen vahvasti.

Uskonnolliset arvot muuten eivät ehkä ole niin vahvat Koreassa kuin monessa muussa Aasian maassa, ja Koreasta onkin tullut varsinainen uskontojen sekamelska, kun kristillinen lähtystyö on ollut niemimaalla sen verran hedelmällistä, että kristinusko on suosituin uskontomuoto tänä päivänä. Edelleen kuitenkin buddhalaisuus ja pitkät buddhalaiset perinteet näkyvät temppelien huimassa määrässä ja kristinuskon suosion kasvusta huolimatta buddhalaisuus on lähes yhtä suosittua. Kun olen itse jutellut aiheesta nuorten korealaisten ystävieni kanssa, monet ovat tunnustautuneet agnostikoiksi, mikä on sekin varsin tuttu ilmiö länsimaista ja yleistyy jatkuvasti. 

Korealaiset ovat hyvin tiedostavaa kansaa ja koulutus on erittäin arvostettua. Koreassa on yli 400 yliopistoa Korealaiset taitavat olla tällä hetkellä maailman koulutetuinta kansaa, sillä kahdeksan kymmenestä korealaisest, jotka valmistuvat lukiosta jatkavat opintoja. Mutta koulutuksella on myös silloin tällöin varjopuolensa, erityisesti lukiosta yliopistoihin siirryttäessä kilpailu on todella kovaa ja pääsykoerääkkäys on melkoista nuorten kohdalla. Jos luulit, että on mahdotonta opetella ulkoa tuhansia sivuja kirjojen tekstiä, korealaiset voivat helposti osoittaa tämän vääräksi. Kokonaan toinen asia on sitten, että hyödyttääkö asioiden ulkoa opettelu kovinkaan paljoa. 

Korealaiset ovat myös kaiken kaikkiaan hyvin ylpeitä kulttuuristaan. Korealaiset arvostavat perinteitään, tapojaan ja erityisesti he haluavat tuoda esille heidän huimaa kehitystä muutaman vuosikymmenen aikana maailman köyhiempien maiden joukosta teknologian mallimaaksi. Kaikilla koreassa on uusimmat i-phonet tai samsung galaxy kakkoset, tietokoneet luennolla on niin last season, koska kaikilla on i-padit ja langaton verkko löytyy kaikkialta. Kahvila ilman langatonta nettiä on entinen kahvila.

Paitsi teknologisessa mielessä, Korea on myös tällä hetkellä erittäin in ympäri Aasiaa kulttuurisessa mielessä. Korealainen musiikki, televisiosarjat ja elokuvat ovat jo käsite sellaisenaan ja korealainen populäärikulttuuri on jo levinnyt kaikkialle ainakin Aasiassa. K-pop raikaa radioissa Kambodzasta Japaniin ja korealaisia draamoja katsotaan kaikkialla. Hysteria korealaista kulttuuria kohtaan menee välillä itselläkin yli, mutta täytyy sanoa että brändääminen on kyllä korealaisilla hallussa. Paras leffa muuten, jonka olen katsonut pitkään aikaan on korealainen Oldboy, joka ilmestyi vuonna 2003. Voin suositella leffaa kaikille, en ole tavannut ketään joka ei olisi pitänyt leffasta ja leffa löytyy englanninkielisillä teksityksillä helposti ;)

Kaiken kaikkiaan Koreasta löytyy todella paljoa eri puolia, maa on täydellinen yhdistelmä vanhoja perinteitä ja uutta kulttuuria. Olen ehdottomasti tyytyväinen, että valitisin Etelä-Korean vaihtokohteeksi, sillä tämä on maa, johon on todella vaikea kyllästyä. Kannattaa vain varoa, ettei ihastu maahan liikaa jäädäkseen! Tässä vielä loppuun video, joka esittää mielestäni hyvin Korean eri puolia:
http://www.youtube.com/watch?v=KBp3y2s80HQ&feature=related

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Oodi Soulin kahviloille

Nyt on jo virallisesti huhtikuu, huh! Enää aikalailla tasan pari kuukautta jäljellä vaihtoa, mikä tuntuu hullulta. Ihan uskomatonta aikaa on ollu kaikin puolin. Elämä täällä Soulissa on mennyt nyt viime viikkoina vain opiskellessa. Oon kyllä osannut valita ilmeisen työläät kurssit itselleni, mutta onneksi pidän kursseistani niin valtava työtaakkaa ei tunnun niin raskaalta :)

Koreassa muuten opiskelukulttuuri on hieman erilainen, kuten aiemmissa blogeissani olenkin viitannut aiheeseen. Täällä on opiskellaan ensinnäkin huomattavasti enemmän ja joka luennolle pitää olla lukenut monia artikkeleita, kappaleita kirjoista tms. Opiskelupaikkoina vaihtoehtoja on yleensä kolme: joko oma asuntola, kirjasto/study room tai sitten kahvila. Koska study roomit ovat tiloiltaan rajatut eikä pienet asuntoloiden huoneet välttämättä motivoi opiskelemaan, monet päätyvät opiskelemaan johonkin lukuisista Soulin kahviloista. Niin myös minäkin, kuten ehkä saatoitte otsikosta päätellä.

Täytyy sanoa että rakastan Soulin kahviloita. Täällä niitä on paljon ja tarjonta vaihtelee pienistä ja persoonallisista isoihin ketjukahviloihin, jotka on auki 24/7. Itse tykkään erityisesti näistä pienemmistä kahviloista, joissa voi saada erittäin mainiota itsetehtyä kahvia ja jotka ovat sopivan hiljaisia opiskelua varten. Erityisesti Hongdaen alueella on paljon tällaisia mainioita pieniä kahviloita, joista saa itsetehtyjä juustokakkuja ja joiden sisustus on taatusti uniikki. Mutta myös täällä Ewhan alueella on muutama helmi, kun osaa etsiä sivukujilta. Tässä hieman potrettia mun lempikahviloista :)










perjantai 23. maaliskuuta 2012

Korealainen ruoka

Hellou taas,

Kolmisen viikkoa on nyt takana toista lukukautta Soulissa ja arki on lähtenyt käyntiin vahvasti opintojen merkeissä. Kursseista kirjoitinkin viimeisimpään blogiin, joten katselkaa sieltä tarkempia sisältöjä jos kiinnostaa. Taisin unohtaa mainita, että kaikki kurssini on englanniksi (korean taitoni kun eivät ole vielä ihan sujuvuuden tasolla...). Yleisesti ottaen muutenkin vaihtarit opiskelee täällä yleensä englanniksi.

Tämän blogin aihe ei kuitenkaan ole opinnot, vaan ajattelin kirjoittaa blogin korealaisista ruuista. Ruoka on tärkeä osa jokaista kulttuuria eikä Korea ole siitä poikkeus. Päinvastoin, korealaisilla on hyvinkin uniikki ruokakulttuuri, josta he ovat todella ylpeitä. Vaikka länsimaalaiset ravintolat ovat Soulissa yleistymään päin, silti paikalliset ravintolat vievät murskavoiton sekä lukumäärässä että hintalaatu-suhteessa yleensä. Länsimaalaiset raaka-aineet on luonnollisesti tuontitavaraa ja siksi kohtuullisen hintavaa ja tämä hintavuus näkyy myös ravintoloiden hinnoissa. Onneksi itse kuitenkin rakastan korealaista ruokaa!

Lempiruokaa on oikeastaan aika vaikea valita. Pitkän harkinnan jälkeen olen päätynyt bibimbapiin (riisiä, johon on sekoitettu paljon eri vihanneksia, silloin tällöin lihaa ja päällä on kananmuna. Tämän kruunaa vielä herkullinen hieman tulinen kastike). Bibimbapia voi syödä lounaaksi tai illalliseksi, enkä ole vielä kertaakaan syönyt huonoa bibimbapia. Se onkin yksi yleisimmistä ruuista Koreassa.

Bibimbap
Toinen oma suosikkini on ehdottomoasti korealainen barbeque. Tämä barbeque sisältää lihasuikaleita, jotka itse grillataan ja paloitellaan pöydässä ja syödään lukuisten side dishien kanssa. Perinteisen tavan mukaan asetetaan kämmenelle salaatinlehti, sen päälle pieni lihan pala, riisiä, kimchiä sekä oman maun mukaan kastikkeita ja muita lisäyksiä. Sitten kääritään salaatinlehti palloksi ja tungetaan kokonaisena suuhun. Varsin hauskaa touhua, vähän samantapaista touhua kuin tortillan syöminen. Korealainen bbq on yleensä myös sosiaalinen tapahtuma ja barbeque-illalliset venyy helposti usean tunnin illanvietoksi pöydässä grillaillessa.

Barbeque and side dishes
Nämä kaksi ovat siis henkilökohtaisia suosikkejani, mutta muitakin maittavia annoksia löytyy koreasta. Kimbap on tästä hyvä esimerkki, se on merilevään kääritty rulla, jonka sisältä löytyy riisiä, vihanneksia sekä riippuen kimbapista melkein mitä tahansa lihasta tonnikalaan.

Koreassa myös keitot ja keitontapaiset pataruuat (jotka yleensä kokataan pöydässä edessäsi isossa pannussa) ovat hyvin yleisiä. Yleensä keitot ovat voivat olla mitä tahansa lihaisista kimchikeitoista seafood-keittoihin, missä on seassa vihanneksia ja juureksia sekä lähes poikkeuksetta se keitetään tulisessa liemessä. Myös erilaiset muhennoksen tapaiset stew't ovat hyvin yleisiä ja näitä löytyy myös lihaversioista tofuversioihin, mutta aina on mukana vihanneksia sekä tulinen liemi.
Kimchitsike (kimchi-keitto)
Yksi mainittavan arvoinen asia on, että koreassa syödään paljon mereneläviä, kuten simpukoita, mustekalaa, rapuja, katkarapuja jne, mutta kalaa ei niinkään paljoa. Jonkin verran kyllä, mutta vaihtoehdot ovat yleensä rajoittuneet sushin tapaiseen raakaan kalaan sashimiin.
Sashimi
Lihaa syödään paljon eri muodoissa, kuten barbequena sekä lähestulkoon jokaisessa ruuassa jauhelihan tapaisena lihasuikaleina. Koreassa ei niinkään tunneta käsitettä kasvissyöjä, ainakaan vielä ja paikallisissa ravintoloissa voi joskus olla vaikeaa syödä kasvisruokaa. Erilaiset nuudelikeitot yleensä kuitenkin pelastavat kasvissyöjät ja tofukin on yleistymään päin oleva ruoka-aine. Nuudeliruuat on muutenkin hyvin yleisiä ja jos jossain ruuassa ei ole lisukkeena riisiä, on toinen vaihtoehto yleensä nuudelit. Peruna on harvinaisempi ruokaisäke.

Muuten jotain jänniä erikoisuuksia täältäkin löytyy, esimerkiksi kuulemma koiran lihaa voi löytää vielä joistain ravintoloista (vaikka siitä on tulossa kokoajan epäsuositumpaa, eikä korealaiset juurikaan ylpeile tällä) sekä elävä mustekala on eräs aika suosittu ja kuulemma kokeilemisen arvoinen ruokalaji. Koiran lihan taidan jättää väliin, mutta elävän mustekalan syönti on kyllä vielä itsellä "to-do"-listalla.

Jälkiruuat eivät ole niin yleisiä ehkä täällä kuin muualla ja usein (erityisesti makeat) jälkiruuat saattavat olla aika länsimaalaisia vaihtoehtoja jäätelöistä kakkuihin sekä vohveleihin. Mutta yksi, josta tykkään erityisesti on bingsu, joka tarkoittaa käytännössä jäähile-annosta, jossa on mukana mausta riippuen erilainen kastike sekä hedelmiä. Oikein herkullista ja mainio varsinkin kesän kuumuudessa! Lisäksi jäätelöstä puheen ollen en ole ainakaan muualla syönyt green tea-jäätelöä, mikä on myös oikein herkullista. Myös riisikakut ja niistä tehdyt karkit ovat paikallinen makea jälkiruoka ja riisijauhoista tehdyt pannukakut ovat myös herkullisia.
Flower pancakes
Tässä oli varmaan ainakin joitain mun korealaisia lempiruokia, paljon paikallisia ruokia jäi kyllä valitettavasti pois. Jos kiinnostaa korealainen ruoka enemmänkin niin kannattaa googletella ja etsiä wikipediasta tietoa, ainakin aiheen englannin kielinen sivu on ihan hyvä esittely aiheeseen http://en.wikipedia.org/wiki/Korean_cuisine

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Kevään opinnoista

Nyt on kaksi viikkoa takana toista lukukautta täällä Soulissa ja elämä alkaa pikkuhiljaa rullailemaan taas täällä. Olen saanut hoidettua kaikki paluuseen liittyvät asiat ja nyt on aika keskittyä taas normaaliin arkeen, joka on alkanut vauhdilla. Ajattelin kirjoittaa tämän blogin opinnoistani, sillä niistä on tulossa erittäin hallitseva elementti tälle lukukaudelle.

Valitisin tälle lukukaudelle kuusi kurssia, joista jokainen on paikallisia opintopisteitä 3 (vastaa noin tuplaa Suomessa). Kuusi kurssia on maksimimäärä vaihtareille, mikä ehkä kertoo jotain kurssien työläydestä. Miksi siis valitsin niin monta kurssia? Ensimmäisen lukukauden jälkeen tuli sellainen tunne, että valitsin kurssini aika randomisti, joten ajattelin keskittyä enemmän pääaine- ja sivuaineopintoihini tällä lukukaudella, jotta kursseista olisi sitten jotain hyötyä Suomeen palatessa. Lisäksi olisin halunnut valita enemmänkin kursseja, sillä tällä lukukaudella oli tarjolla todella mielenkiintoisia kursseja. Jätin myös korean kielen kurssin pois aikataulullisista syistä, sillä se vie liikaa aikaa ja energiaa, eikä kielen opiskelusta valitettavasti ole hyötyä opinnoissani Suomessa. Aion kyllä ehdottomasti pyrkiä käyttämään jo opittua vähäistä kielitaitoani täällä jatkossa parhaani mukaan, enkä missään nimessä kadu syksyn kielikurssin ottamista, päinvastoin. Nyt on vaan aika keskittyä hieman eri asioihin, kun valmistuminen häämöttää takaraivossa.

Kurssini ovat siis seuraavat:
International Relations in East Asia. Oikein mielenkiintoinen kurssi, joka käsittelee nimensä mukaisesti kansainvälisiä suhteita erityisesti itä-Aasiassa. Toki kurssilla tarkastellaan myös valtapoliittisia asetelmia muutenkin maailmassa ja erityisesti Yhdysvaltojen asemaa Aasian politiikassa.

Politics and Diplomacy of Korea. Näin alussa kurssi on keskittynyt toisen maailmansodan jälkeiseen valtion rakentamisen projektiin Koreassa, johon liittyy myös tiiviisti Korean niemimaan asema kylmän sodan aikaisena pelikenttänä Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä.

Development Cooperation: Theory and Practice. Kurssi tarkastelee erilaisia teorioita ja näkemyksiä erityisesti ODA:han ja ottaa kantaa siihen, millaisia erilaisia kehitysavun muotoja on olemassa, mitkä järjestelmät toimivat ja mitkä eivät, ja mitä tarvitsisi tehdä. Erittäin mielenkiintoisen oloinen kurssi ja erityisesti pidän yhdestä kurssin kirjasta, Jeffrey D. Sachsin "The End of Poverty"-kirjasta.

International Organizations. Käsittelee kansainvälisiä organisaatioita, jotka ovat syntynyeet toisen maailmansodan jälkeen sekä erilaisia orgnisaatioihin liittyviä teorioita. Proffa on erittäin pätevän oloinen Harvardissakin opettanut kaveri ja kurssin oppimismetoditkin on kohtalaisen uudenlaisia, esim. Wikipedia Contributionin kirjoittaminen ei ole tullut vastaan aiemmin yliopistoissa opiskellessani.

Regional Integration in Europe and Asia: Comparative Perspectives. Tämä kurssi on enemmän seminaarin oloinen verrattuna muihin, ja emme joudukaan tekemään tällä kurssilla mid-term tai final exameja, vaan sen sijaan kirjoitamme n.15-20 sivuisen akateemisen artikkelin. Erittäin mielenkiintoisen oloinen kurssi ja luulen että seminaarimaisuudesta johtuen varmasti saa paljon uusia ulottuvuuksia oman artikkelin kirjoittamiseen.

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä kurssina on International Human Rights. Olen ollut jo pidempään kiinnostunut ihmisoikeuksista ja tämän kurssin kansainvälinen näkökulma asiaan ei lainkaan vähennä mielenkiintoa. Myös tämän kurssin proffaa ovat monet kehuneet erittäin paljon ja tämäkin kurssi on enemmän seminaarin muotoinen, jossa tavoitteena on kirjoittaa akateeminen artikkeli.

Kaiken kaikkiaan pidän kursseistani erittäin paljon ja jos olisi ollut mahdollista, olisin halunnut ottaa vielä useamman kurssin. Ehkä ihan hyvä, että rajoitukset on olemassa, sillä nämäkin kurssit takaavat jo työntäyteisen kevään epäilemättä itselleni. Ennen kaikkea olen innoissani kursseista siksi, että suomalaisiin kursseihin verrattuna pääsen oikeasti kirjoittamaan enemmän akateemista tekstiä pelkän monotonisen luennon kuuntelemisen tai ikuisten kirjatenttien tekemisen sijaan. Siitähän yliopistossa tavallaan kuitenkin pohjimmiltaan on kysymys, omasta oppimisprossessista kehittäen omaa akateemista ajattelukykyä, jonka avulla tuotetaan sitten akateemista tekstiä.

torstai 1. maaliskuuta 2012

Back in Seoul

Hellou!

Nyt on reissut reissailtu ja palasin tänne Souliin muutama päivä sitten. Reissun viimein osuus sujui Indonesiassa, jonne lensin 10.2. Ensin lensin Jakartalle, josta matka jatkui Sulaweden saaren pääkaupunkiin Makassariin. Makassaria minua odotti suomalainen ystäväni Tom, jonka kanssa reissasimme 2,5 vk Sulaweden saarella. Sulawesi on kyllä mainio paikka, lempikohteeni näistä Kaakkois-Aasian kohteista. Sulawedellä ei juurikaan turisteja näy, paikalliset ovat ystävällisintä porukkaa maailmassa ja Sulaweden saarelta löytyy täysin uniikkia kulttuuria sekä paljon luontoa viidakoista paratiisisaariin. Loistava kohde siis.

Ensin muutama yö vierähti Makassarissa. Kaupunki itsessään ei ole mikään ihmeellinen paikka, mutta kohokohta siellä oli ehdottomasti illallinen paikallisessa kalaravintolassa. En ole varmaan koskaan elämässäni syönyt niin hyvää kalaa kuin siellä! Makassarilta matka jatkui sitten pohjoiseen päin, Torajan aluetta kohti. Torajan alueella löytyy hullua meininkiä, paikalliset hautajaisseremoniat ovat saaren suurin nähtävyys. Valitettavasti me ei nähty seremonioita, mutta muuten tuli kierrettyä hyviä paikkoja Torajan ympäristössä. Erityisesti mieleen jäi kauniit maisemat pieniltä vuoristoteiltä sekä arkitehtuutisesti hullunkuriset paikalliset talot.

Torajan alueelta matka jatkui jälleen pohjoista päin ja kohti Togeanin saaria. Matkalla saarille olimme toisen yön paikallisen kalastajaperheen luona, jotka hyvää hyvyyttään tarjosivat väsyneille matkalaisille yösijan. Se oli kiva kokemus viettää ilta paikallisen perheen luona. Togeanin saaret olivat kuitenkin koko reissun kohokohta, en ole koskaan ollut niin kauniilla saarilla, missä hiekka on valkeaa, vesi kirkasta ja sinistä ja kauniit korallit ympröi paikkaa. 8 päivää hujahti uskomattoman nopeasti snorklaillessa ja riippumatossa köllötellessä. Majapaikkamme Poya Lisa Cottages oli myös täydellinen paikka lomailulle, äärettömän ystävällistä henkilökuntaa, erittäin hyvää ruokaa ja rento tunnelma sekä mukavat bungalowit. Lonely Planetissa sanottu sanonta: "It takes some determination to get here, but trust us, it takes much more deternmination to leave" piti kyllä Togean saarien kohdalla paikkansa. Olen täysin varma, että jonain päivänä palaan tuonne kauniiseen paratiisiin.

Paluu Souliin olikin pitkä saarilta, kolme päivää meni matkustaessa takaisin. Vaikka olikin todella haikeaa lähteä Togeanilta hienon reissun jälkeen, olin kuitenkin innoissaan Souliin takaisin pääsystä. Tuntuu tavallaan, että palaisi kotiin. Pääsin nyt vihdoin muuttamaan international houseen kampuksen sisälle ja kämppiksenäni on toinen suomalainen tyttö Salla, jonka kanssa halusimmekin hakea kämppiksiksi nyt kevääksi. Pari ekaa päivää on mennyt lähinnä asioita hoitaessa ja kursseja valitessa. Maanantaina alkaa kurssit varsinaisesti, joten tää eka viikko on vähän taas normaaliin arkeen palautumista.

Täytyy myöntää, että minulle tuli 2,5 kk talviloman aikan ikävä monia asioita Koreasta. Ensinnäkin tuli ikävä korealaista ruokaa paljon, sekä Soulin lukemattomia hyviä ravintoloita ja kahviloita. Tuli myös ikävä Soulin kaupungin hulinaa sekä julkista liikennettä (erityisesti Soulin metroa <3). Ja tietenkin ihmisiä. Olikin tosi outoa palata takaisin, kun vain pieni osa vaihtareista jäi tänne toisenkin lukukauden ajaksi. Uudet vaihtarit vaikuttaa kyllä mukavilta tyypeiltä, mutta varmaan enemmän tulee hengattua tällä lukukaudella meidän vanhojen tuttujen opiskelijoiden kesken, sillä ei ole enää energiaa ja kiinnostusta tehdä samoja asioita uudelleen (kuten nähtävyyskierroksia yms) kuin uutena opiskelijana. Olen kuitenkin varma, että tästäkin lukukaudesta tulee yhtä hieno kuin edellisestä :) Jälleen tähän loppuun saatte hieman kuvia mun viimeisestä osuudesta Kaakkois-Aasian reppureissulta, enjoy!

Makassarin satama

Rantepaon maisemaa pieniltä vuoristoteiltä

Torajan hullua arkkitehtuuria

Paikallinen kalastajakylä, jossa yövyimme

Bungalowimme terassinäkymää

Snorklailluretkellä paratiisirannoilla

Leppoisaa elämää

Lisää snorklailua kauniiisa maisemissa

Matkakumppanini Tom ottaa rennosti