Kesä on täällä!

Kuten otsikkokin kertoo, kesä on vihdoin saapunut Koreaan ja on tätä odotettukin!

Mid-termit on nyt siis ohi ja ne meni ihan kiitettävästi. Nyt on ollut hieman vapaa-aikaa sitten enemmän ja on ollut aikaa rentoutua ja vähän reissailla. Graduate-tason kursseilla on pääasiallisesti viikko vapaata yleensä mid-termien jälkeen, joten itsellänikin oli taukoa luennoista yhtä lukuunottamatta. Mid-termien jälkeen reilu viikko sitten olimme kolmen päivän reissulla Seoraksanin kansallispuistossa sekä sen lähellä olevassa Sokchon kaupungissa. Viikonloppu sujui mukavasti vaeltaen, seafoodia syöden ja hot spring-kylpylässä kelluen. Teki oikein hyvää rentoutua koerupeaman jälkeen ja päästä Soulin hulinasta vähän luonnon keskelle. Seoraksan on siis Korean kolmanneksi korkein vuori ja sitä ympäröivää kansallispuisto on suosituin vaelluskohde korealaisten keskuudessa. Maisemat ovatkin melko hulppeat ja keväiset cherry blossomit vielä kukoistivat meidän reissullamme, joten ei ollut maisemissa valittamista!

Viime viikko, grad-opiskelijoiden lomaviikko, sujui vähän kaksijakoisissa tunnelmissa. Ensin olin mahataudissa muutaman päivän mutta viikonloppuna olo oli jo parempi ja käytiin vaihtariporukalla vaeltamassa Bukhansanilla (kansallispuisto Soulin läheisyydessä), yhtenä päivänä käytiin kattomassa futismatsia ja eilen tuli tehtyä päiväreissu Incheonin biitseille. Incheonista (kyllä, sama mesta missä lentokenttä sijaitsee) löytyy yllättävänkin hyviä biitsejä, joissa on kiva lekoitella merituulen puhallellessa. Lentokoneiden melu ei häiritse ollenkaan, sillä jostain syystä äänet eivät yletä rannoille asti. Korealaisesta biitsikulttuurista muuten sen verran, että täällä ei bikineitä tunneta.  Ihmiset eivät siis mene rannoille koskaan uimapuku päällä, vaan heillä on päällä normaalit vaatteet. Korealaiset ovat erittäin hysteerisiä muutenkin auringon suhteen, ruskettumista vältetään kaikin keinoin ja kesällä sateenvarjoja kannetaan mukana ei sateen varalta vaan auringonpaahteelta suojautuen. Biitsipäivä tarkoittaa yleensä piknikiä rannalla, eikä länsimaalaista auringonpalvontaa näe rannoilla muutakuin länkkäreiden harjoittamana.

Lääkäreistä muuten sen verran, että kahden lukukauden kokemuksen jälkeen täällä on tullut muutaman kerran käytyä jo health centerissä itse ja lisäksi kavereilta kuulee paljon kokemuksia. Ewhan yliopiston oma health center on ihan asiallinen paikka, vaikka siellä ei juurikaan mitään operointeja suoriteta vaan enemmänkin pikaisia tarkastuksia ja lääkkeitä flunssaan tms. voi saada. Vakavammat tapaukset ohjataan sitten isompiin sairaaloihin. Yliopiston lääkärillä käyminen on kuitenkin ilmaista ja lääkkeetkin on ilmaisia, mikä on sinänsä ihan plussaa. Aina ei voi tosin olla täysin vakuuttunut siitä, kannattaako lääkkeitä syödä, sillä lähes poikkeuksetta saat vaivaan kuin vaivaan antibiootit "ihan vaan kaiken varalta". Burana-mentaliteetti vaihtuu täällä siis antibiootti-mentaliteettiin. Kun saat käteesi pussin, missä on neljää eri muotoista ja väristä pilleriä, ja diagnoosi kuuluu että "kokeillaan auttaako nämä", niin voit ehkä kyseenalaistaa hieman diagnoosien pätevyyttä. Onneksi itselläni on kuitenkin mennyt kaikki hyvin eikä pieniä vaivoja lukuunottamatta mitään suurempaa ole tullut, ettei ole tarvinnut koskaan käydä health centeriä pidemmällä. Ihan positiivisa kokemuksia itsellä on ollut siis korealaisesta terveydenhuollosta.

Tässä vielä loppuun kuvia Seoraksanin kansallispuistosta sekä viikonlopun reissuilta Bukhansanille sekä biitsireissulta Incheoniin. Enjoy ja hyvää kesänalkua Suomeenkin! Täällä on ollut jo about kaks viikkoa +25, Suomessa ei kuulemma vielä ihan niin lämmin taida olla ;)

Seoraksan, kuvaa hotellin ikkunasta

Cherry Blossoms @ Seoraksan

Ulsan Bawi -hike sveitsiläisen Annan kanssa

Sokchon kaupungista matkaseuruettamme

Bukhansan-hike

Bukhansan-hike varsin kansainvälisellä porukalla; saksalainen poika, japanilainen tyttö, kanadalainen tyttö, minä suomalaisena ja itävaltalainen poika

Yksi Incheonin kauniista rannoista

Biitsillä sveitsiläisen Lean kanssa